Tasapainoa vai vastapainoa?

Happiness is not a matter of intensity but of balance and order and rhythm and harmony. -Thomas Merton

…. ja kaikki on vielä kesken, kuten elämällä on tapana.

Elämääni täysipäiväisenä taideyrittäjänä on takana nyt kuukausi ja kaikki on vielä kesken, kuten elämällä on tapana. Tällä hetkellä kaikki on harjoittelua ja tasapainoilua. Paino erityisesti jälkimmäisellä sanalla; harjoittelen löytämään tasapainon yrittäjyyden, perheen ja vapaa-ajan ympärille. Saan onnekkaasti tehdä nyt työtä intohimosta, jolloin työaikoja ei tunneta ja työ imaiseekin helposti mukaansa, kellonajasta riippumatta. Yrittäjyys vie tällä hetkellä siis ison osan ajastani, mutta samaan aikaan olen myös äiti, vaimo ja ihan vain Piia, jonka olisi edelleen tärkeää pitää hyvää huolta itsestään, jotta jaksaa pitää hyvää huolta rakkaistaan sekä tästä lapsenkengissä olevasta yrityksestään. Olisiko sittenkin tärkeää löytää vastapainoa kaikelle arjen velvoitteille?

Nyt kun työni ei tunne työaikoja, sanoisin, että työn vastapainon merkitys korostuu entisestään. Perheeni ja lapseni ovatkin työni luonnollinen vastapaino, tärkein sellainen. Lapseni ovat vielä siinä iässä, että vanhemmuus ja sen velvollisuudet täyttävät suuren osan elämästäni, ja hyvä niin; he haastavat äitiä niin hyvässä kuin pahassa sellaisiin tilanteisiin, joissa työt väistämättä unohtuvat!  Kaiken sen keskellä on kuitenkin tärkeää varastaa myös hetkiä ihan vain itselleen, sillä (toistan itseäni) jotta jaksaa olla hyvä muille, täytyy olla myös hyvä itselleen.

It’s all about quality of life and finding a happy balance between work and friends and family. -Philip Green

Tilanne taitaa olla äärimmäisen tuttu kanssasisarilleni? Äideillä on usein monta rautaa tulessa ja vieläpä yleensä vaatimus olla hyvä  (=täydellinen) kaikessa mihin ryhtyy. Ja se vanhemmuus nyt vaan on aikamoinen urakka jo itsessään, maailman haastavin työ, jos minulta kysytään. Arki täyttyy aikatauluista, kiukkuisen lapsen pukemisesta, muistilistoista; mitä kenellekin pakataan mukaan, onko kurahousut pesty, kenellä oli hammastarkastus ja onko koululaisen koe allekirjoitettu… jatkanko? Kaikki tämä tehdään niin, että tunteet – niin hyvässä kuin pahassa – ovat kaiken aikaa 100 prosenttisesti läsnä. Eihän mikään muu herätä meissä niin paljon tunteita kuin omat lapset ja vanhemmuus? Aikamoinen urakka siis tosiaan ja senpä takia, kaiken tämän keskellä olisi ensiarvoisen tärkeää voida välillä vain pysähtyä.

There is no such thing as work-life balance – it is all life. The balance has to be within you. -Sadhguru

Tässä kuvassa yhdistyy niitä asioita, jotka antavat minulle voimaa ja työn vastapainoa. Asioita, joiden avulla minä pysähdyn. Oma (mielellään hiljainen) koti; sen lisäksi, että kodin on oltava hyvä ja turvallinen paikka, se on minulle myös paikka, jossa saan toteuttaa itseäni, esteetikon on vaikeaa olla aina pikkuisen sisustamatta. 😉 Hyvät unet; kuluneella viikolla saimme uuden sängyn, tyynyt ja untuvaiset peitot – olinkin unohtanut, miltä tuntuu nukkua hyvin! Matkustelu ja siitä haaveilu; yöpöydällä oleva Mondo-lehtien pino on ahkerassa käytössä ja illalla on ihana nukahtaa aina seuraavasta matkasta unelmoiden. Tällä hetkellä viikot seuraavaan lomaan käyvät jo vähiin – helmikuussa saamme palata Meksikonlahden rannoille, meidän kaikkien suuresti kaipaamaan aurinkoiseen Floridaan. Ihan paras keino irtautua ja pysähtyä!

Onnekkaasti saan kuitenkin todeta, että kyllä ne akkuni parhaiten taitavat kuitenkin latautua maalaamalla. Näissä kuvissa sovittelin uunituoretta taidejulistettani (Lady Pheasant, omasi voit ostaa http://www.facebook.com/piiabiia.atelier/) makuuhuoneen seinälle ja mitä olette mieltä, olisiko löytänyt paikkansa tuosta?

Mielen rauhoittuminen

Tämän viime päivinä toistuneen kotoisan aamuisen hetken; puurokauhan, kahvin ja Mondon, ääressä olen huomannut mieleni rauhoittuneen monella tapaa. Syytä on varmasti joulussa ja rauhoittumisessa perheen yhteiseen aikaan. Joulu on vuoden ehdottomasti parasta aikaa, jos minulta kysytään! Tänä vuonna se kuitenkin tarjosi myös aivan erityisesti kaivatun mahdollisuuden irrottautua syksyn myllerryksistä ja ottaa pienen hengähdystauon kaiken muutoksen keskellä.

”Change is hard at first, messy in the middle and gorgeous at the end.”                   -Robin Sharma

Luulen minulle vaikeinta olleen se hiljalleen edennyt päätösprosessi, päätös lähteä tähän muutokseen. Sen jälkeen mielen myllerrykset ovat aste asteelta rauhoittuneet ja tasaantuneet, mutta voi pojat, kuinka sekavalta tämä kaikki uusi vielä tuntuu! Jouluna pyyhin hetkeksi mielestäni pois kaikki ne aloittelevan yrittäjän ja yritystoiminnan aloittamisen haasteet, uuden harjoittelun, kaikki tekniset ongelmat (ja huh, niitä on riittänyt!), ajankäytön uudenlaisen järjestelyn, sopeutumisen vaihdokseen, vanhasta luopumisen surun…

… Ja kaiken sen keskellä tuntenut oloni ihmeen rauhalliseksi ja luottavaiseksi. Sormeni syyhyävät uusien maalausprojektien kimppuun, mieli on täynnä uusia ideoita! Sehän se lienee tässä tärkeintä, kaikki muu hoituu kyllä aikanaan.

Alla Lady Black Swan. Hän oli vuoden 2017 viimeinen tilaustyö ja nyt työn alla ovat jo vuoden 2018 ensimmäiset tilaukset!

”… and gorgeous at the end.”

Siihen täytyy uskoa.